Hyppääminen on riippuvainen monista tekijöistä ja emme pysty sanomaan etukäteen varmaksi sitä, voiko tiettynä päivänä tai kellonaikana hypätä.

Pystymme varmistamaan yleensä suhteellisen hyvällä varmuudella hyppymahdollisuuden muutamaa päivää ennen toivottua aikaa, mutta 100 % varmuutta emme pysty tälle koskaan antamaan Suomen keleistä riippuen. Tästä syystä kannattaa aina suunnitella myös vaihtoehtoista ohjelmaa, mikäli hyppy ei syystä tai toisesta onnistu.

Tandemhyppyyn varataan aikaa 2 tuntia. Ensin on noin puolen tunnin käytännön harjoitteet maassa kouluttajan kanssa. Lentokoneella 3500 metriin pääseminen kestää n. 25 minuuttia, poistuminen koneesta, vapaapudotus ja varjon varassa lentely laskeutumisalueelle vie n. 5 minuuttia + loppukeskustelut kouluttajan kanssa ja videon katsominen.

Et.
Kerhomme pienlentokone Cessna 182 on tarkoitettu ainoastaan hyppäämiseen. Koneessa ei siis ole matkustajaistuimia, vaan hyppääjät istuvat ilman turvavöitä koneen lattialla. Koneeseen mahtuu neljä hyppääjää ja yksi pilotti, kaikilla on oltava vähintään pelastusvarjo ja koulutus sen käyttöön.

Et.
Voit pyytää ystäviäsi tai kouluttajaa ottamaan sinusta omalla kamerallasi kuvia maassa, mutta hypylle et kameraa valitettavasti voi ottaa mukaan. Kameran mukaan ottaminen hypylle vaatii 200 hyppyä.

Tandemhyppymestari kuvaa hypyn ja saat siitä videon itsellesi.

On ymmärrettävää, että hyppy jännittää. Kaikkia jännittää varsinkin ensimmäinen hyppy ja vielä sen jälkeenkin. Olet kuitenkin kokeneen kouluttajan luotettavissa käsissä, joten luota vain hyppymestariin ja nauti matkasta! Siinä vaiheessa, kun ollaan koneessa, hyppypäätös on jo tehty.

Tandemhyppyllä olet tandenhyppymestarin kanssa samoihin valjaisiin kiinnitettynä ja hyppäätte koneesta yhdessä, hyppymestari huolehtii hypyn turvallisesta kulusta. Jos kuitenkin päätät koneessa olla hyppäämättä, ei hyppymaksua palauteta.

Peruutetusta tandemista ei palauteta varausmaksua.

Tandemvarjon pakkaa joko kouluttaja itse tai koulutetut pakkaajat. Varavarjo pakataan aina vähintään kerran vuodessa ja sen saa suorittaa vain lisensoitu varavarjopakkaaja.

Hyppääminen on turvallisempaa kuin yleensä luullaan. Toki tapaturmia sattuu Suomessa muutamia vuosittain, mutta vakavat loukkaantumiset ovat melko harvinaisia. Yleensä tapaturmana on inhimillinen virhe tai hyppääjän oma huolimattomuus. Kalustosta johtuvat loukkaantumiset ovat hyvin harvinaisia. Laji itsessään on tarkkaan valvottua ja säädetty. Turvallisuudessa noudatetaan nollavisiota.

Jokaisessa laskuvarjokokonaisuudessa on päävarjon lisäksi varavarjo, joka otetaan käyttöön ongelmatilanteessa. Varavarjoissa on myös aina automaattilaukaisin, joka avaa varjon itsestään poikkeustilanteessa. Toisin sanoen varjo avautuu myös esimerkiksi siinä tilanteessa, jos hyppääjältä olisi lähtenyt taju.